Lohkoketjujen mahdollisuudet kryptovaluutasta genomiikkaan
Yksi nykypäivän teknologian megatrendeistä on lohkoketjuteknologia – mullistava menetelmä tiedon tallentamiseen ja jakamiseen. Tällä rahatransaktioihin ja kryptovaluuttoihin useimmiten yhdistetyllä teknologialla on potentiaalia mullistaa montaa alaa, joilla datan turvallinen käsittely on keskiössä. Data ja sen tehokas hyödyntäminen ovat tänä päivänä arvokas valuutta ja valttikortti alalla kuin alalla.
Lohkoketjut kryptovaluutan kantorakettina
Lohkoketjuteknologian ensimmäinen laajalle levinnyt sovellutus oli Bitcoin vuonna 2009. Kryptovaluutalle lohkoketjuteknologia on keskeinen, sillä se mahdollistaa tietojen tarkkuuden ja turvallisuuden ilman kolmatta osapuolta. Kryptovaluutan käytön suosio onkin lisääntynyt tasaiseen tahtiin luoden uusia markkinamahdollisuuksia. Esimerkiksi monet verkkopalvelut mainostavat erilaisia palveluita kryptovaluutan käyttäjille: osta bitcoineja helposti, myy kryptovaluuttaa ja luo kryptovaluuttaportfolio kädenkäänteessä.
Yksinkertaisuudessaan lohkoketjut ovat verkkoon hajautettuja tietokantoja, jotka eivät ole yksittäisen ylläpitäjän hyppysissä. Ne tallentavat transaktioiden kronologian ja varmistavat, että ne ovat oikein suoritettuja ja kaikkien osapuolien hyväksymiä. Lohkoketjuihin voi tallentaa lähes mitä vain tietoa digitaalisessa muodossa.
Genomipankit lohkoketjuihin
Lohkoketjuteknologialle löytyy jatkuvasti uusia hyödyllisiä käyttökohteita digitaalisen tiedon määrän kasvaessa monella alalla. Yalen yliopiston tutkijat ovat hiljattain keksineet uuden mielenkiintoisen käyttökohteen, jolla saattaa olla merkittäviä vaikutuksia lääketieteeseen ja yksilölliseen hoitoon. He keksivät hyödyntää teknologiaa genomitiedon tallentamiseen. Sen avulla yksilöt voisivat itse hallinnoida oman geneettistä dataansa. Lohkoketjuteknologialla voitaisiin antaa kaivattu turvakerros genomitiedolle, joka on henkilökohtaista tietoa yksilöistä.
Geenitestit ovat entistä suositumpia. Monet yksityiset firmat tarjoavat palveluita, joilla voi selvittää koko oman genominsa ja saada tietoa sukujuuristaan, riskitekijöistään ja mahdollisista tautigeeneistä. Testin tehdessään asiakas kuitenkin tarjoaa firmalle oman henkilökohtaisen genomitietonsa ja luovuttaa sen hallinnan. Lohkoketjuteknologialla voitaisiin taata datan turvallisuus ja omistajan hallinta. Ihmisillä olisi mahdollisuus jakaa genomitietonsa esimerkiksi tutkivalle lääkärille, joka voisi käyttää sitä diagnosointiin tai hoidon suunnitteluun. Tämä saattaisi edistää merkittävästi yksilöllisen lääketieteen ja hoidon toteutumista.
Tiesulku genomin tallennukseen lohkoketjuun
Ihmisen DNA:n sisältämän tiedon määrä on suunnaton. Verrattuna maksutransaktioiden määrään, koko perimätiedon varastoimiseen tarvitaan suunnaton määrä kapasiteettiä. Sekvensoidun genomin tallentaminen tietokantaan saattaa vaatia jopa parisataa gigatavua tilaa. Tietoa voidaan kuitenkin tiivistää vertaamalla genomia ihmisen standardiin referenssigenomiin ja tallentamalla ainoastaan poikkeavuuden referenssiin verrattuna. Näin tarvittavan tilan määrä pienentyy murto-osaan.